Nimi vaikuttaa edelleen työnsaantiin

Uusi tutkimus osoittaa, että työnhakijat, joilla on suomenkielinen nimi, saavat edelleen enemmän kutsuja työhaastatteluihin kuin maahanmuuttajataustaiset hakijat. Tutkija Akhlaq Ahmadin mukaan tämä kuvastaa työmarkkinoilla vallitsevia rakenteellisia esteitä.

Erityisesti sukupuoli vaikuttaa rekrytointiprosessiin: naiset saavat taustasta riippumatta enemmän kutsuja työhaastatteluun kuin miehet. Positiivisena kehityksenä voidaan kuitenkin nähdä, että somali- ja irakilaistaustaisten työnhakijoiden mahdollisuudet päästä työhaastatteluun ovat parantuneet verrattuna vuoteen 2016. Tämä kertoo siitä, että nimen perusteella tapahtuva syrjintä työnhaussa on vähentynyt – mutta ongelma ei ole poistunut.

Luvut kertovat edelleen karua tarinaa: suomalaisnimiset hakijat saavat 416 haastattelukutsua tuhannesta hakemuksesta, kun taas somalialaisnimiset hakijat saavat vain 168. Oon iloinen nähdessäni, että kehitystä tapahtuu ja että syrjintä on laskussa. Tämä on merkki siitä, että olemme oikealla tiellä. Silti olen sekä surullinen että turhautunut siitä, että pelkän nimen perusteella tapahtuva syrjintä on yhä näin yleistä.

Erityisesti nuoret maahanmuuttajataustaiset työnhakijat herättävät huolen. Suomessa syntyneet ja kasvaneet nuoret ansaitsevat tasavertaisen kohtelun, mutta tutkimus osoittaa, että näin ei aina ole. Tämä voi heikentää heidän itsetuntoaan, vaikuttaa mielenterveyteen ja lisätä syrjäytymisriskiä. Meillä ei ole varaa tähän.

Mitä, jos otetaan yhdessä tavoitteeksi, että kymmenen vuoden päästä luvut ovat merkittävästi parempia? Tämä edellyttää rekrytoinnin avoimuuden lisäämistä, tietoisuuden kasvattamista ja ennen kaikkea konkreettisia tekoja työelämässä. Jokainen meistä voi vaikuttaa – olipa kyse rekrytoijasta, esihenkilöstä tai kollegasta.

Lähde: https://yle.fi/a/74-20138655