Yhteinen vastuu rasismia vastaan – sanoista tekoihin

Daniela Owusu.
KUVA: Kimmo Brandt

Oon seurannut keskustelua Lucia-neidon Daniela Owusun kohtaamasta rasismista, ja vaikka tilanne on raskas, on ollut hienoa nähdä, miten moni on noussut hänen tuekseen. Erityisesti ne, jotka eivät itse kuulu vähemmistöön, ovat näyttäneet, että rasismia vastaan voi ja pitää puhua. Se antaa toivoa – tällainen yhteinen vastuu on se, mikä vie meitä eteenpäin.

Mutta samalla on selvää, että pelkät sanat eivät riitä. Tarvitsemme konkreettisia tekoja myös valtionjohdolta. Selkeät linjaukset ja päättäväiset toimet ovat ainoa tapa osoittaa, ettei rasismilla ole paikkaa Suomessa. Tällaisessa tilanteessa hiljaisuus voi helposti tulkita hyväksynnäksi, ja siksi me kaikki voimme vaatia tekoja sanojen rinnalle.

En varmastikaan ole ainoa vähemmistöön kuuluva, joka miettii todella usein, pitäisikö vain vetäytyä, kun keskustelut tuntuvat raskailta. Helpompaa olisi olla näkymätön ja samalla säästää omaa mielenterveyttään. Mutta joka kerta, kun joku muu astuu esiin, käyttää ääntään ja ottaa kantaa, tätä työtä jaksaa tehdä. Tämä ei ole vain vähemmistöjen taakka, se on meidän kaikkien yhteinen.

Ps. Haluatko säkin osallistua? Yksi konkreettinen tapa on lahjoittaa Lucia-keräykseen, joka auttaa vähävaraisia lapsiperheitä. Lue lisää ja lahjoita täällä: https://lnkd.in/dVcYtzF9

Tai mobilepayssa maksamalla haluamasi summan numeroon 61638.

Kiitos Daniela sun duunista! 🫱🏾‍🫲🏼