Rakenteellinen rasismi ja sen vaikutukset

Rasismia eivät ole ainoastaan rasistiset solvaukset ja muut viharikokset. Itseasiassa, edellä mainitut ovat loppujen lopuksi vain murto-osa rasismin kokonaisuudesta. Rasismi on yhteiskunnallinen ongelma, jota esiintyy etenkin yhteiskunnan rakenteissa, kuten koulutuksessa, työelämässä ja asuntomarkkinoilla. Tätä rasismin muotoa kutsutaan rakenteelliseksi rasismiksi ja se on rasismin muodoista vaarallisin, sillä se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, Rakenteellisessa rasismissa on kyse yhteiskunnan rakenteissa olevista toimintakäytännöistä ja säädöksistä, jotka johtavat syrjintään ja rasismiin. Tämä pahimmassa tapauksessa seuraa läpi elämän ja aiheuttaa huono-osaisuuden kasautumista vaikuttaa negatiivisesti etenkin ihmisen mielenterveyteen. 

Rasismi varhaiskasvatuksessa ja opiskelussa

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemän selvityksen mukaan rasismia esiintyy jo varhaiskasvatuksessa ja sitä kokevat jopa alle kouluikäiset lapset. Eniten syrjintää koettiin vuorovaikutustilanteissa muiden lasten kanssa, esimerkiksi välitunnilla, jossa opettaja ei voi jatkuvasti valvoa kaikkien tekemisiä. Tämä on erittäin huolestuttavaa, sillä lapsen mieli on hyvin hauras ja syrjinnän tuntemukset tulevat vaikuttamaan lapsen mielen kehitykseen erittäin negatiivisesti. Enemmistö kyselyn vastaajista on kokenut syrjintää koulutuksessa ja sitä ilmenee sekä muiden opiskelijoiden että opettajien taholta. Lisäksi rasistisia kokemuksia oli koettu myös muun henkilökunnan, kuten kuraattorin tai opinto-ohjaajan, taholta. Myöhemmällä iällä olen itsekin ymmärtänyt kokeneeni rasismia kouluaikoina. Esimerkkinä tästä ovat surullisen kuuluisat suomi toisena kielenä -oppitunnit, jonne minut aina ohjattiin vain ja ainoastaan nimeni ja taustani vuoksi, välittämättä kielitaidostani tai identiteetistäni. Monesti yritin päästä muiden opiskelijoiden joukkoon äidinkielen ja kirjallisuuden tunneille, mutta vastaus oli lähes aina ei, sillä suomi ei ole äidinkieleni. 

Rasismi työelämässä

Työelämässä rasismi voi näkyä monin eri tavoin esimerkiksi asiakkaan, työkaverin tai jopa esihenkilön toimesta. Suomalaisen yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat erilaisen taustan omaavan henkilön työllistymistä. Jos ihmisen nimi tai äidinkieli viittaa erilaiseen taustaan, on henkilön huomattavasti vaikeampi saada edes kutsua työhaastatteluun, vaikka koulutus, kielitaito tai työkokemus vastaisi muiden hakijoiden tasoa. Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad tutki tätä ilmiötä ja tutkimuksen päätteeksi todisti sen, että suomalainen nimi todellakin on iso etu työmarkkinoilla. Tutkimukseen voit tutustua tarkemmin täällä. Rakenteellinen rasismi rekrytointivaiheessa pakottaa ihmisen hakeutumaan työpaikkoihin, joihin yhteiskunta hänet hyväksyy. Yhtäkään matalapalkkaista työtä en itse väheksy ja kaikkia tarvitaan yhteiskunnan pyörittämiseen. Tuomitsen kuitenkin vahvasti sen, että ihmisen mahdollisuudet esimerkiksi toimihenkilö- tai asiantuntijatehtäviin rajoitetaan vuoksi.

Rasismin vaikutukset mielenterveyteen

Kuvitellaan tilanne, jossa koet rasistista häirintää, ahdistut asiasta ja koet masennuksen oireita, jonka jälkeen hakeudut hoitoon. Hoidossa sinun kokemuksiasi ei tunnisteta tai sinua ei osata auttaa oikealla tavalla. Jäät siis kokonaan yksin ahdistuksesi kanssa ja syrjäytymisen riskit vain kasvavat. Vaikka kasvattaisi kuinka paksun nahan, jatkuva rasismin kokeminen ja avun saamisen vaikeus varmasti murtaa mielen kuin mielen. Rasismin vaikutukset mielenterveyteen voivat olla hyvinkin vakavia. Päivittäinen rasismi on kuormittavaa ja aiheuttaa häpeää, ahdistusta, syrjäytymistä ja myös masennusta. Mitä nuorempana rasismia koetaan, sitä vakavampia ovat mielenterveyden ongelmat. 

Ratkaisuja rasismiin

Koemme usein olevamme Suomessa hyvässä asemassa ja elämme siinä  uskossa, että rasismia ei esiinny suomessa. Tutkimusten valossa tilanne on aivan toisenlainen. Being Black in Europe -kysely toteutettiin kahdessatoista eri EU-maassa. Kyselyyn vastanneista henkilöistä 63 prosenttia oli kokenut rasistista kohtelua. Luku oli tutkimukseen osallistuneista maista korkein. 

Voimme ottaa käyttöön erilaisia toimenpiteitä rasismin vähentämiseksi. esimerkkinä on anonyymirekrytointi, joka on vähentänyt rasismia työnhaussa. Tämän kaltaiset ratkaisut ovat erittäin tervetulleita, mutta näen nämä itse enemmän laastareina kuin lopullisina ratkaisuina. Päätöksentekoon on saatava myös vähemmistöjen edustajia, jotka tuntevat parhaiten rasismin lähteet ja vaikutukset. Keskusteluilmapiiri rasismin ympärillä pitäisi olla reippaasti avoimempi ja ymmärtäväisempi. Päätöksenteossa pitäisi huomioida myös vähemmistöjä ja rasismia kohtaavat entistä paremmin. On kuitenkin muistettava, että rasismin lähde on loppujen lopuksi ihminen itse. Ellemme itse kouluttaudu ja muuta omia asenteitamme, tulee rasismi aina pysymään osana yhteiskuntaa.

Rasismi ei ole vain ennakkoluuloja, sanoja tai tekoja, vaan se on ennen kaikkea tietämättömyyttä. Sekä yksityishenkilöiden että yritysten tulisi tutustua tarkemmin rasismin käsitteeseen ja sen monimuotoisuuteen. Mitä enemmän tutustut aiheeseen, sitä paremmin tunnistat rasismin arjessa  ja tämän myötä myös välttämään omassa toiminnassaan. Olen aikaisemmassa blogikirjoituksessani luetellut toimenpiteitä, joilla jokainen voi osallistua rasismin vastustamiseen. 

Tärkeintä on, että teemme yhdessä yhteiskuntana rasismin vastaista työtä. Jokaisella on oikeus hyvään ja turvalliseen elämään.